Oppia hortoiluun Sisiliasta
Villivihanneskausi on päässyt täyteen vauhtiin, ja Suomen pihat, niityt ja metsät ovat täynnä ihania, elinvoimaa pursuavia ja ilmaisia aineksia! Kauppakassit kevenevät, eikä tarvitse odottaa kylvettyjen salaattien kasvua kun käy hakemassa takapihalta nokkosta, vuohenputkea, voikukkaa ja muuta päivän vihanneskiintiötä täydentämään.
Oppia Italiasta
Villivihanneksia kerätään ja käytetään tietysti myös muissakin maissa, monissa vielä suuremmassa määrin kuin meillä. Esimerkiksi Sisiliassa, Italian köyhässä etelässä, on perinteisesti kerätty ahkerasti villiruokaa, ja luonnonvaraiset vihannekset ja yrtit ovat aina kuuluneet paikalliseen terveelliseen Välimeren ruokavalioon.
Kun villivihannekset saavat seurakseen laadukasta neitsytoliiviöljyä ja usein valkosipulia, lopputulos paitsi hivelee makuhermoja myös hellii sydäntä ja puhdistaa ja vahvistaa koko elimistöä. Esimerkiksi Italiassa luonnonvaraisena kasvavaa sikuria käytetään siellä kylmissä ja lämpimissä salaateissa, pastan lisukkeena, vihannesmuhennoksissa, keitoissa ja vaikka missä. Samoin voikukkaa, nokkosta, voikukkaa, rohtopurasruohoa ja lukuisia muita villivihanneksia, – ja tietysti villinä kasvavia mausteyrttejä kuten minttuja ja ajuruohoja.
Oma lempihöysteeni villisikurista tai voikukasta valmistuu siten, että huuhdeltuja, krouvisti revittyjä voikukanlehtiä keitetään muutama minuutti tai pidempään. Sitten niitä pyöräytetään pannulla, jolla on kuullotettu oliiviöljyssä miedolla lämmöllä valkosipulia ja hitunen chiliä. Vihreä seos maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Lopuksi lisätään karkeasti raastettua parmesaania, pecorinoa tai muuta maukasta juustoa. Toiminee myös kaalivalvatilla. Ihan sama strategia sopii monelle muullekin villivihannekselle.
Villivihanneksia myydään toreilla
Välillä villivihannesperinteet olivat Italiassa jo hiipumassa, mutta sielläkin kiinnostus hortoiluun nostaa uudelleen päätään myös nuoren väen keskuudessa. Taustalla ovat paitsi taloudellisesti tiukat ajat ja se kuuluisa italialainen vaikeissa oloissa selviytymisen taito eli l’arte di arrangiarsi sekä myös kasvava kiinnostus luonnonmukaiseen elämään ja terveellisiin elämäntapoihin.
Vain mielikuvitus on rajana, mihin kaikkeen ja miten villivihanneksia voi käyttää. Välimerellisten reseptien lisäksi kotimaiset villivihannekset taipuvat loistavasti esimerkiksi nepalilaiseen ja intialaiseen keittiöön. Nokkosesta tehty goalainen pinaattikeitto kuuluukin suosikkeihini. Keitto on halpaa, terveellistä ja ah, niin herkullista!
Goalaistyyppinen nokkos-perunakeitto
2 rkl kasviöljyä
1 chili
1 sipuli
½ tl cayennepippuria
½ tl kurkumajauhetta
7,5 dl vettä
900 g perunoita
250 g nokkosta
4 dl kookosmaitoa
suolaa
Valmistus
Kuullota pilkottua sipulia ja chiliä öljyssä. Lisää kuutioidut perunat ja vesi. Keitä kymmenisen minuuttia. Lisää ryöpätyt nokkoset. Keitä viisi minuuttia. Lisää kookosmaito ja keitä vielä viisi minuuttia. Mausta suolalla maun mukaan. Pinnalle voi ripotella lopuksi ruohosipulia tai vaikka silputtuja nuoria vuohenputken lehtiä.
Vieraskynä-blogimme kirjoittaja Tanja Oreto on pitkän linjan hortoilija, kääntäjä ja mehiläistarhaaja. Pitkät oleskelut Sisiliassa ovat tehneet tutuksi myös italialaista villivihannesperinnettä. Tanja aloitti vuosi sitten keväällä hortaohjaaja-koulutuksemme ja pitää tänä keväänä ja kesänä ensimmäisiä kurssejaan.
Tiedot Tanjan tulevista hortakursseista löytyvät >>täältä