Nyt kokataan villiä kosmetiikkaa!

Nyt kokataan villiä kosmetiikkaa!

UUSI POIMULEHTIA KORISSA

Nokkosta, vuohenputkea, ruususuolaa, kookosmaitoa, neitsytoliiviöljyä, luomusipulia, litulaukkaa ja basilikaa…

Viihdyn keittiössä ja tykkään häärätä hellan ääressä. Kauhan kädessä pitäminen ei ole pakkopullaa vaan merkityselämää. Kun käsi hämmentää nokkosmuhennosta tai vuohenputkikeittoa, luovuus pulppuaa ja ideat pullahtelevat päähän. On innostavaa kehitellä reseptejä  ilmaisesta superruuasta, villivihanneksista. Raaka-ainetta riittää pilvin pimein omassa pihassa ja lähiluonnossa.

Olen kärsimätön ja luova kokki enkä jaksa lukea pilkuntarkasti keittokirjojen reseptejä. Tykkään säveltää ohjeita oman mieleni mukaan. Osaan kyllä ryhdistäytyä pilkuntarkaksi silloin, kun jokin resepti on tärkeää saada talteen.

 

Digitaalinen lämpömittari ja monenlaisia mittoja

Hortakokkaus on luovaa touhua mutta villin kosmetiikan kokkaamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Luonnonkosmetiikan kokkaajan tärkeimpiä varusteita ovat digitaalinen lämpömittari, kello ja monenlaiset mitat.

Luonnonkosmetiikan tekemiseen tarvitaan monia raaka-aineita.

Luonnonkosmetiikka-alkemistin varusteita: hyviä lasisia mittoja, digitaalinen lämpömittari, emulgointiainetta, säilöntäainetta ja miltei ruokakaapin antimia.

 

Tarkkuutta peliin

Nokkoshauduketta, kookosrasvaa, manteliöljyä, viinirypäleensiemenöljyä, kaakaovoita, glyseriiniä, olivem 1000 –emulgointiainetta, säilöntäainetta… Raaka-aineet ovat valmiina ja nyt on oltava tarkkana. Seison hellan ääressä ja hämmennän keitosta kelloa vilkuillen. Tarkkailen keskittyneesti seoksen paksuutta ja lämpötilaa. Nyt ei saa mokata!

Hetkeä aiemmin olen mitannut raaka-aineita kulhoon ja kattilaan tietyssä järjestyksessä, tarkan tippamäärän, millimäärän ja vielä desitkin. Tässä ei nyt törttöillä.

Nyt ei leivota eikä keitetä soppaa, vaikka hellan ääressä hääritään ja monia raaka-aineista voisi myös syödä. Nyt  valmistetaan villiä luonnonkosmetiikkaa!

Raija on tarkkana.

Raija on tarkkana.

 

Lempeä opettaja

Kaisa Vermasheinä hämmentää omaa keitostaan ja näyttää mallia, miten toimitaan. Nokkoshauduke on jo valmiina teepannuissa kun aloitamme kurssin. Noviisille on helpottavaa, ettei Kaisa ole nipo opettaja. Kun kokkaukseen tarvittavat maustemitat unohtuivat häneltä kotiin, voidaan teelusikoitakin käyttää lopputuloksen siitä kärsimättä.

Kaisa Vermasheinä on lempeä opettaja.

Kaisa Vermasheinä on lempeä opettaja.

 

Voiteiden tekeminen vaatii tarkkuutta.

Raaka-aineet on lisättävä keitokseen tietyssä tarkassa järjestyksessä.

 

Teemme  jalkavoidetta, puhdistusmaitoa ja kuorinta-aineita villivihanneksista ja -yrteistä sekä valituista luonnonkosmetiikan kriteerit täyttävistä lisäaineista, joilla tuotoksiin saadaan säilyvyyttä ja paksuutta. Kaisa kertoo, että ilman emulgointiainetta tuoreista nokkosista haudutettua yrttiteetä olisi vaikea saada sekoittumaan öljyyn.  Ilman säilöntäaineita voide taas härskiytyisi huoneenlämmössä ihan muuksi kuin hoitovoiteeksi.

Nokkoshauduke tuoksuu vahvasti vielä keitoksen alussa, mutta lopputuloksessa, pehmeässä voiteessa, tuoksusta on jäljellä vain häivähdys. Enemmän tuoksuu kookosöljy, jota haluan taltuttaa piparminttuöljyllä. Jalkavoiteessa aavistus piparminttua puoltaa paikkaansa. Se viilentää jo tuoksullaan väsyneet ja kuumottavat jalat. Voiteen koostumus on kaupan voiteita pehmeämpi ja mielestäni se myös imeytyy paremmin.

Nokkosjalkavoide alkaa näyttää ihanalta.

Nokkosjalkavoide alkaa näyttää jo aika valmiilta.

 

Sopii kärsivälliselle ja kurinalaiselle

Seosten hämmentely ja ainesten mittailu ei tunnu minusta vieraalta, sillä häärimme keittiössä ja käytämme villin luonnonkosmetiikan valmistamiseen samoja välineitä: kulhoja, mittoja, kattiloita ja kauhoja kuin ruuanvalmistuksessa.

Ohjeiden seuraaminen on tärkeää, jotta raaka-aineet kuumennetaan oikeassa järjestyksessä.

Ohjeiden seuraaminen on tärkeää, jotta raaka-aineet kuumennetaan oikeassa järjestyksessä.

 

Keittiöhommiin hurahtanut voi helposti innostua oman kosmetiikkansa valmistamisesta, kunhan seuraa ohjeita ja pitää huolta oikeista lämpötiloista. Kärsivällisyys ja tarkkuus ovat tässä puuhassa parhaita ominaisuuksia.

 

 Omatekoiseen voiteeseen voi lisätä haluamaansa eteeristä öljyä tuomaa tuoksua.

Valmiissa nokkosjalkavoiteessa on enää häivähdys nokkosen tuoksua.

 

Ihania raaka-aineita

Näin kesällä raaka-aineita on yhtä helppo hakea niin kokkaukseen kuin luonnonkosmetiikan valmistamiseen suoraan luonnosta. Kaikkea on yllin kyllin. Rehottavia nokkosia,  huumaavasti tuoksuvia syreenejä, mesiangervoa, puna-apilaa, kurtturuusua ja poimulehteä…Kasvien lehtiä ja kukkia voi käyttää tuoreena tai kuivattuna.

Kesä kaunistaa kenet tahansa. Aurinko maalaa poskille pientä päivetystä, pisamia ja heleyttä. Iho hehkuu ja hiuksetkin hulmuavat. Moni saunoo kesällä enemmän, ja sauna jos mikä on oiva paikka niin henkiseen kuin fyysiseen puhdistautumiseen. Sinne mökkisaunaan, järven tai meren äärelle villi luonnonkosmetiikka on mielestäni ihan omiaan. Sinne se kuuluu luonnollisesti ja lempeästi.

PURKIT

 

Kosmetiikan kokkaus on innostavaa mutta vaatii paneutumista ja aikaa. Hitaita ja leppoisia päiviä, intuitiota omien kasvien valintaan ja niiden hyödyntämiseen. Tähän voisin hyvin heittäytyä heinäkuussa kun muutamme maalle loman viettoon.

Inspiraatiota villin luonnon kosmetiikan saloihin saa Kaisa Vermasheinän >>Lempeää kauneutta luonnosta –kirjasta. Hortakokkaukseen voi heittäytyä Raija Kivimetsän >>Villiinny villivihanneksiin – Elinvoimaa ja energiaa luonnosta –kirjan avulla.

Kaisan ja Raijan kirjat ovat Kirjapajan kevään 2016 uutuuskirjoja. He viettivät Kirjapajan järjestämiä yhteisjulkkareitaan huhtikuun puolessa välissä ja tutustuivat toisiinsa.

Jos villin luonnonkosmetiikan valmistaminen kiinnostaa sinua, kurkista Kaisan verkkosivuille ja ilmoittaudu kursseille:  www.juuretmaassa.com. 

Teksti: Raija Kivimetsä

 

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.