Elävän perinnön kansallinen luettelo esittelee hortoilun

Elävän perinnön kansallinen luettelo esittelee hortoilun

hortakurssi

Elävän perinnön kansallinen luettelo on reitti Unescon kansainväliseen listaukseen

Elävän perinnön kansallinen luettelo on reitti maailman maineeseen Unescon luettelossa ja sellaiseen joukkoon, jossa on jo pitsa italialaisilta ja kimchi korealaisilta.  Presidentti Macron lobbaa luetteloon ranskalaista patonkia, koska se ei siellä vielä ole. Luetteloon pääsee vain yksi nimike vuodessa ja meillä suomalaisilla ei ole siellä viellä yhtäkään nimikettä. Vuonna 2019 voi olla jo yksi. Me toivomme, että se olisi villivihannesten keräämisperinteemme. Se on koko maailmassa hyvin ainutlaatuista ja kiinnostavaa. Se laittaisi maaseutu- ja luontomatkailumme ja ravintolamaailmamme aivan uuteen hohteeseen.

 

Elavan-perinnon-kansallinen-luettelo

Viime joulukuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 52 kohdetta, jotka edustavat suomalaista omaleimaista aineettonta kulttuuriperintöä.  Nämä kohteet täyttivät tiukat hakukriteerit ja saivat Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän hyväksyntälausunnon. Mukana olivat suomalaisuuden kulttuurin ydinperinnöt kuten esimerkiksi saunominen, jokamiehenoikeudet, lavatanssit, lumileikit, tervanpoltto, suomenhevonen ja suomenpystykorva.

Hortoilu oli yksi yhdestätoista “Luonto ja maailmankaikkeus” -ryhmän kohteista, joiden suojelu, edistäminen ja arvostaminen katsotaan tärkeäksi.

elävä perintö hortoiu

 

Tämä nimeäminen lämmittää meidän hortoilevien Kivimetsien sydämiä ikään kuin 20-vuotisen edistämistyömme valtavana noteerauksena. Olemme kiitollisia hakemuksen tekoon osallistuneiden hortaohjaajien panokseen. He ovat Leena Ilmarinen, Maija Narinen ja Heidi Junkkari. Lisäkiitokset hakemustamme tukeneille Hyötykasviyhdistykselle, Marttajärjestölle ja Marthaförbundetille.

Kiitämme myös kaikkia muita villiyrttiharrastuksen edistäjiä, tietokirjailijoita ja valtavaa määrää harrastajia, jotka ovat tehneet hortoilusta kasvavimman luontoharrastuksen Suomessa (mittaus 2015). Nykyään jo yli 700 000 suomalaista ilmoittaa keräävänsä villivihanneksia! Tämä on varmaan per capita maailmanennätys. Ja se on valtavasti enemmän kuin mikä oli tilanne 20 vuotta sitten aloittaessamme systemaattisen villivihannesten edistämistyön ja hortoilu.fi -sivuston. Toimintamme alussa tämä tuhansia vuosia vanha perinne oli kutistunut mariginaali-ilmiöksi, mutta nyt se elinvoimainen.

truly wild kerääjä

 

Mitä ovat Unescon velvoittamat suojeluhaasteet hortoilulle?

Kiinnostus villivihanneksiin ei enää varmasti hiivu jatkossa, koska se ei ole ohimenevä trendi vaan se vastaa pitkäkestoisena megatrendinä tulevaisuuden haasteisiin. Töitä on vielä uusien ihmisten saamisessa villivihannesaarteittemme pariin ja töitä tehdään erityisesti lasten ja nuorten kanssa. Vaativimmat villivihannesten keräämisen haasteet jatkossa keskittyvät ehkä harrastuksen pysymisenä kestävän kehityksen ja luonnon kunnioituksen tiellä.

Painotamme hortaohjaajakoulutuksessamme kerääjän vastuuta. Syötäväksi kelpaavien kasvien tunnistamisen lisäksi on tiedostettava määrä, joka on kestävä. Yhdellä kasvualueella on nyrkkisääntönä sopivaa kerätä  noin 20-25 %, jotta esiintymä pysyy elinvoimaisena. Varsinkin kaupallisella kerääjällä on haaste malttaa noudattaa tätä sääntöä, mutta niin tekeminen on nimenomaan kaupallisen kerääjän intressi. Silloin jokamiehenoikeuksiin ei puututa ja yksityisellä alueella liikkuva kerääjä saa ystävällisiä hymyjä eikä vihamielisiä katseita ja kerättävää on seuraavanakin vuonna. Monessa maassa kaupalliset villiyrtit ja -sienet ovat “ryöstökalastuksen” jälkeen joutuneet rajoituslistoille ja niiden keruuta valvotaan.

Aito villi -merkki

Aito villi -kerääjät tuntevat vastuunsa

Jo parin vuoden ajan hortoiluyhteisö on kehittänyt järjestelmää, jossa vastuulliset kerääjät sitoutuvat periaatteisiin, jotka kunnioittavat luontoa ja loppukäyttäjän odotuksia. Aito villi -merkillä varustettu tuote sisältää käsin Suomessa kerättyjä villikasveja luonnosta, keräämistapa on kestävä, tunnistaminen on aukoton ja kerätyt kasvinosat ovat terveitä. Mikäli kasvit on kuivattu, kuivauslämpötila on ollut alle 38 astetta, mikä on erittäin tärkeää ravinteiden säilymiseksi.

Pakkauksesta selviää kerääjän nimi ja keräysalue tarkkuudella, joka on riittävä jäljitettävyystietona kuten “Tampereen Teisko”. Tuoteselosteessa on syytä kertoa myös mahdolliset allergiariskit. Tällaista järjestelmää ei ole aiemmin ollut olemassa, vaikka kuluttajat ja kauppa ja ravintolat ovat sitä halunneet.

Jos haluat lisätietoja tästä hankkeesta, pyydä niitä meilillä jouko@hortoilu.fi.

Elävän perinnön kansallinen luettelo

Eläväperintö diplomi-p

 

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.