Hortareseptikilpailu 2016 voittajat

Hortareseptikilpailu 2016 voittajat

pronssimitali

Hortoilu.fi-sivuston* järjestämä kolmas valtakunnallinen hortareseptikilpailu on ratkennut. Kilpailun tavoitteena on arvostaa, kerätä talteen ja jakaa kaikille tämän ajan elävää villivihannesperintöä, niitä käytänteitä ja innostuksen aiheita, joita löydämme joka kodissa. Sellaisia ruokaohjeita, joita kuka tahansa voi valmistaa.

Hortareseptikilpailu: kriteerit

Kilpailuun lähetettävien reseptien kriteereiksi oli annettu: herkullisuus sekä oivallukset villivihannesten käytössä, uudet yhdistelmät, joissa reseptin raaka-aineet ovat hienossa makuharmoniassa. Lisäpisteitä sai myös kivasta tarinasta reseptin takana ja ruuan mahdollisista terveysvaikutuksista.

Tuomarit

Kilpailun tuomareina olivat hortoilijat: terveystoimittaja, tietokirjailija ja hortakouluttaja Raija Kivimetsä sekä elämysmatkailun pioneeri, InnoOmnian kehittämispäällikkö ja hortakouluttaja Jouko Kivimetsä, toisen hortareseptikilpailun voittaja villin ja raa’an leivonnan asiantuntija Taina Salonen, kotitalousopettaja, ruokatoimittaja Sirkka Hirvonen sekä Villimies, keittokirjailija Tommi Kangas.

Kilpailun satoa

Hortareseptikilpailuun saatiin runsaasti erilaisia reseptejä, alkuruokia, pääruokia ja jälkiruokia ja juomiakin. Tuomaristolla oli visainen tehtävä nostaa esiin viisi parasta reseptiä, jotka vastaavat kilpailukriteereihin. Tästä viiden joukosta putosi pois joitakin reseptejä, jotka olivat todella herkullisia, mutta niiden valmistaminen oli ehkä liian monimutkaista tai vaativaa tavalliselle kotikokkaajalle. Kilpailussa arvostettiin myös reseptejä, joissa villivihannesten käyttö oli innovatiivista, ruokaohjeessa käytettyjen kasvien ominaisuuksia korostavia. Osa hienoista resepteistä jäi pois, koska niissä oli käytetty villikasveja vain nimeksi. Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa osallistumaan myös aikanaan järjestettävään neljänteen valtakunnalliseen hortareseptikilpailuun!

Julkaisemme viisi parasta reseptiä yksi kerrallaan lähipäivinä. Seuraa päivityksiä ja kokeile ihania reseptejä heti jos sinulla on pakasteessa tai kuivattuna villivihanneksia ja -yrttejä. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla innostavia ja voittoisia ruokaohjeita ensi keväänä villivihannesten ollessa parhaimmillaan.

*Hortoilu.fi on Suomen vanhin ja suurin sivusto villivihannesten vastuullisen ja turvallisen keräämisen edistämiseksi. Sen ylläpitäjinä ovat olleet jo yli 15 vuotta keruuyrttineuvojat ja hortakouluttajat Raija ja Jouko Kivimetsä.

kaisa-sillanpaa

Pronssisija: ruokabloggaaja Kaisa Sillanpää

Kaisa Sillanpää asuu Sauvossa perheineen. Hortoilu ja villiyrtit ovat hänelle tuttuja jo varhaisesta lapsuudesta.
“Äitini ja mummoni opettivat minua tunnistamaan luonnossa kasvavat kasvit. Useiden kasvien maku ja tuoksu ovat jääneet syvälle mieleen ja ovat tuttuja jo niiltä ajoilta. Muistan kun lapsena maistelin mummolan puutarhassa piharatamoja ja pihasaunioita. Nokkosta käytettiin runsaasti lapsuudenkodissani pinaatin tavoin. Olen keräillyt jo reilusti yli parikymmentä vuotta omalta pihalta ja lähimetsästä syötäviä villiyrttejä. Teen tuttuja yrttiruokia ja myös kehittelen uusia yrttireseptejä. Villiyrtit ovat minulle suuri inspiraation lähde.”

Kaisa on reseptien kehittäjä, ruokakirjailija ja ruokabloggaaja.
“Kirjojani ovat nimeltään Reseptikuningatar – Palkittua kotiruokaa sekä Reseptikuningatar – Tähteistä Tähdiksi.

Kaisan blogin nimi on Tuulikummun keittiössä. Nimensä blogi on saanut Kaisan kodin mukaan.

mesiangervojäätelö

Mesiangervojäätelö, pihasauniomarengit ja punainen kukkaishyytelö

Kaisa kertoo itse pronssimitalireseptin synnystä:

“Mielessäni pilkisteli ihana jälkiruoka, jossa yhdistyvät huumaavalta tuoksuva mesiangervo, sitruunaisen eksoottissävytteinen pihasaunio ja hennosti tuoksuvat, mutta ihanan väriset puna-apilan- ja horsmankukat. Lisäsin punaisten kukkien joukkoon vielä muutamia ruusuun terälehtiä, koska niiden aromit sopivat täydellisesti yhteen. Tuumasta toimeen ja yllätys oli huikea. Tästä jälkiruoasta tuli vielä parempaa kuin edes uskalsin kuvitella. Jälkiruoka on erittäin hienostunut ja siinä on täyteläistä makuharmoniaa. Koko perhe oli aivan mykistynyt ja ihmeissään siitä, että kotipihallamme kasvaa tämänlaista kielenvievää villiä lähiherkkua.”

Mesiangervojäätelö
kourallinen mesiangervonkukkia
3 dl maitoa
1 dl sokeria
1 dl glukoosisiirappia
3 munankeltuaista
2 dl kuohukermaa

Laita mesiangervonkukat kulhoon ja kaada maito kukkien päälle. Peitä kulho kelmulla ja laita kulho jääkaappiin yöksi. Ota seuraavana päivänä kulho jääkaapista. Laita mesiangervot, maito, sokeri ja glukoosisiirappi kattilaan. Kuumenna liemi kiehumispisteeseen. Siivilöi mesiangervot pois liemestä. Jäähdytä liemi. Vatkaa keltuaiset ja kerma erikseen vaahdoiksi, yhdistä vaahdot keskenään. Kaada maitoseos kermaseokseen ja laita pakastimeen jäätymään. Vatkaa jäätelöä pari kertaa jäätymisen
aikana.

Pihasauniomarengit
3 kananmunan valkuaista
0,5 tl etikkaa
1,5 dl sokeria
2 rkl pihasaunion kukkia

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää mukaan etikka. Lisää sokeri vähitellen valkuaisvaahtoon samalla vatkaten. Lisää vielä lopuksi
hienonnetut pihasaunion kukat varovasti sekoitellen vaahdon joukkoon. Annostele leivinpaperin päälle lusikalla tai pursottamalla pieniä marenkeja. Laita marengit 100-asteiseen uuniin. Paista marenkeja noin 1,5 tuntia. Jäähdytä valmiit marengit ritilän päällä.

Punainen kukkaishyytelö
ensin:
yhteensä 1 litra punaisia syötäviä luonnonkukkia (esimerkiksi puna-apilankukkia, horsmankukkia ja muutamia kurtturuusun terälehtiä)
4 dl vettä
seuraavaksi:
2,5 dl hillosokeria
2,5 dl keitettyä punaista kukkavettä

Kerää litra punaisia luonnonkukkia ja laita kukat ja 4 dl vettä kattilaan. Keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Väri, maku ja tuoksu
siirtyvät keitettäessä veteen. Siivilöi kukat pois. Mittaa jäljellä oleva neste kattilaan ja laita yhtä paljon hillosokeria kuin nestettä
on. Esimerkiksi jos nestettä on 2,5 dl niin sokeria tulee silloin myös 2,5 dl. Keitä hiljalleen kunnes seos kiinteytyy hieman. Purkita
ja jäähdytä. Jäähtyessään punainen kukkaishyytelö kiinteytyy vielä enemmän.

Tuomariston kommentteja Kaisan reseptistä

  • Tuoretta, yllättävää ja “villiä” hortan käyttöä, hyviä oivalluksia
  • Tässä olivat maut todella kohdallaan
  • Jäätelö herkullista, marengit mukavia ja hyytelö mainio täydentäjä
  • Huippu jälkiruoka mutta aika työläs, tekeminen vaatii intoa!

 

tanja

Sija neljä: Mehiläistarhuri Tanja Oreto

Tanja Oreto on pitkän linjan hortoilija, pienestä pitäen luonnossa viihtynyt ja sen antimia käyttänyt hortaohjaaja, sienineuvoja, mehiläistarhaaja ja kääntäjä, joka vetää koulutuksia Jyrkäpesän tilan nimen alla myös ruotsiksi, englanniksi ja italiaksi.Hän suoritti hortaohjaajan näyttötutkinnon syksyllä 2015 ja pätevöityi lopullisesti hortaohjaajaksi tänä kesänä ja syksynä pitämiensä hortakurssien myötä. Syksyllä 2016 hän suoritti myös sienineuvojan tutkinnon Kullaan metsäoppilaitoksessa. Toista intohimoaan, mehiläistarhausta, hän on opiskellut ja harjoittanut miehensä kanssa nelisen vuotta.

tanja-oreto-mehilaisia

Hortan ja muun villiruoan hyödyntäminen on Tanjalle luonnollinen osa elämää, ja sen tuntemusta hän haluaa myös viedä eteenpäin kaikenlaisille ja kaikenikäisiille ihmisille. Vuodet Sisiliassa ovat tehneet tutuksi myös Italian hortaperinnettä ja reseptiikkaa. Tanjasta villiruoan tuntemuksen pitäisi olla kansalaistaito, sillä se tuo elämään hyötyä ja hyvinvointia, lisää elämänhallinnan tunnetta ja vahvistaa itsetuntoa. “Hölmöhän sitä olisi, ellei hyödyntäisi herkullisia, terveellisiä ja ilmaisia raaka-aineita!”

Tanja kertoo: “Pidin kesällä hortoilukursseja Krämarsin luomutilalla, jolla viljellään pääasiassa herneitä ja kauraa ja lisäksi mm. porkkanaa, ja sitä silmällä pitäen halusin kehitellä keiton, jossa hyödynnettäisiin tilan omia tuotteita ja tilalla kasvavaa hortaa.

Italiassa syödään etenkin talvisin ravitsevaa ja rustiikkista keittoa, johon tulee sekä palkokasveja että viljaa (zuppa di legumi e cereali). Sitä mukaillen kehitin luomutarhurin rikkarokan, jota kukin voi muokata sen mukaan, mistä pitää ja mitä itsellä sattuu olemaan kaapissa ja kasvamaan pihalla. Lopputuloksena on ruokaisa keitto, joka sopii myös vegaaneille, mutta on rautaista ravintoa kaikille.”

rikkarokka

Mehiläistarhurin rikkarokka
1 l hortalientä (voi korvata kasvis- tai lihaliemellä)
1 pieni tai 1/2 iso keltasipuli
kasviöljyä sipulin kuullottamiseen
1,5 dl kuivattuja herneitä
1/2 dl kokonaisia kauraryynejä/-suurimoita
1 dl karkeaa porkkanaraastetta
1,5 l tuoretta hortaa (jauhosavikkaa, vuohenputkea, nokkosta jne.)
suolaa ja pippuria maun mukaan

  • Huuhtele kuivatut herneet ja liota yön yli runsaassa vedessä. Tee sama temppu kauranjyville.
  • Tee hortaliemi hauduttamalla miedolla lämmöllä esim. vuohenputkea, poimulehteä ja piharatamoa vähintään 15 minuuttia litrassa vettä. Lipstikka antaa mukavaa lisämakua, jos sitä sattuu olemaan. Siivilöi.
  • Kuullota silputtu sipuli lurauksessa kasviöljyä.
  • Lisää liotetut, valutetut herneet ja liemi. Keitä herneet miedolla lämmöllä kannen alla pehmeiksi.
  • Lisää liotetut, valutetut kaurajyvät ja karkeasti raastettu porkkana, kiehauta.
  • Lisää silputtu horta. Sammuta liesi ja anna hautua 10 minuuttia kannen alla lämpimällä liedellä.
  • Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla.
  • Tarjoile esimerkiksi lurauksella yrttiöljyä, jossa on hyvälaatuista neitsytoliiviöljyä ja hienonnettuja mustaherukan ja käenkaalin lehtiä. Se antaa keitolle lisämakua ja auttaa elimistöä hyödyntämään keiton sisältämiä rasvaliukoisia vitamiineja (mm. C- ja K-)

Tuomariston kommentteja Tanjan reseptistä

  • hyvän makuinen keitto!
  • moni tuomariston ulkopuolinen koemaistaja piti tätä suosikkina
  • käytetty paljon hortaa
  • nimi on hauska ja siitä voi tulla klassikko

maija-spilissa

Sija viisi: Hortoilija Maija Narinen

Villivihannekset ja kiinnostus kasvimaailmaan on ollut läsnä Maijan elämässä jo lapsesta saakka. IT-alalla työskentelyn vastapainoiksi Maija aloitti kasvitieteen opiskelun Helsingin avoimessa yliopistossa. Opiskelut veivät mennessään, ja Maija valmistui viisikymppisenä työn ohessa biologian maisteriksi 2003. Palkka tuli edelleen IT-alalta, mutta Maija järjesti luonto-opastuksia ja kursseja. Jäätyään eläkkeelle 2015 Maija aloitti kouluttautumisen hortaohjaajaksi ja kävi myös viikon hortamatkalla tutustumassa kreetalaisten hortaperinteeseen (josta oheinen kuva paikallisen villiyrttitilan myymälästä). Elokuussa Maija valmistui keruuyrttineuvojaksi Kivimetsien hortaohjaajille järjestämässä koulutuksessa. Maijan tähtäimessä siintävät ensi keväästä alkavat kurssit, joita hän vetää pääkaupunkiseudulla villikasvien nauttimisesta kiinnostuneille valmistuttuaan hortaohjaajaksi.
Hortareseptikilpailussa viidenneksi tullut resepti oli Maijan opinnäytetyö hortaohjaajakoulutuksessa. Hän sanoo siitä itse näin:

Minua kiinnosti kokeilla suosikkireseptini uudistaminen hortaversioksi sekä myös gluteenittomaksi. Omista herkkuresepteistään ei kannata mielestäni luopua, vaan niihin voi lisätä pikkuhiljaa hortaa sekä vaihtaa mm. valkoiset vehnäjauhot ja sokeri terveellisimpiin aineksiin. Tällä tavalla hortaa saa lisättyä koko perheen ruokavalioon vaivihkaa. Intuitio laittoi kokeilemaan juuri keittämääni kuusenkerkkähilloa raparperien makukaveriksi ja samalla makeuttamaan raparperit. Raparperi sisältää oksaalihappoa, joten vanhastaan sen seurana on tarjottu kalsiumia sisältävää lisäkettä. Rakastan kesäisten rantaniittyjen ja mesiangervon tuoksua. Mielikuva mesiangervojen kermavaahtomaisista kukinnoista johdatti tekemään piirakalle lisukkeen vaniljakastikkeen reseptiä mukaillen. Mesiangervo sisältää salisyylihappoa, joten jos on kovin ASA-allerginen, kannattaa jättää mesiangervot nauttimatta. Ravintoarvojen kannalta parasta olisi tarjota kuusenkerkät kuumentamattomina, mihin suuntaan aionkin jatkokehitellä raparperipiirakkaani ensi satokautena.

Maijan_piirakat

Hortareseptikilpailu: viides sija.

Maijan resepti:

Kuusenkerkkä-raparperipiirakka mesiangervo-vaniljakastikkeen kera
Pohja:
100 g voita pehmeänä
1 dl hunajaa
3,5 -4 dl jauhoja esim. 2,5 dl mantelijauhetta ja 1 dl riisijauhoa tai muita jauhoja
Sekoita.
Ota 1 dl taikinaa erilleen päällismuruja varten, säilytä syrjässä.
Lisää pohjataikinaan
1 tl leivinjauhetta
1 muna.
Sekoita pohjataikina. Levitä taikina voideltuun isoon piirakkavuokaan tai 16 pieneen paperivuokaan.
Päällinen:
Pilko muutama raparperin varsi, noin litra paloja.
Käytä valmista Marjan kuusenkerkkähilloa 1 dl tai keitä 2 dl kuusenkerkkiä noin 30 min, soseuta ja lisää hillosokeria, keitä hetki. Oma ohjeeni lopussa.
Pyöritä raparperipalat hillossa.
Laita raparperit pohjan päälle.
Murusta erilleen otettu taikina päällimmäiseksi.
Paista 200 asteessa noin 30 min, pikkupiirakat 25 min.
Tarjoa jäähtyneenä mesiangervo-vaniljakastikkeen kera. Koristele annos esim. ketunleivän lehdillä ja/tai puolukoilla.
Mesiangervo-vaniljakastike
3 dl maitoa
1 muna
2 rkl sokeria
1 rkl perunajauhoa
1 tl vaniljasokeria
mesiangervoa
Kuumenna 1 dl maitoa ja hauduta mesiangervoja maidossa noin 15 minuuttia. Poista mesiangervot maidosta.
Sekoita loput ainekset paitsi vaniljasokeri hyvin kattilassa. Lisää lopuksi mesiangervomaito.
Kuumenna koko ajan hyvin sekoittaen, kunnes seos sakenee. Älä keitä!
Jäähdytä ja lisää vaniljasokeri.
Kuusenkerkkähillo kuusenkerkkäsiirapin oheistuotteena
Tein kuusenkerkkähillon kuusenkerkkäsiirapin teossa jääneistä kuusenkerkkien perskeistä. Siivilöityihin kuusenkerkkiin lisäsin vähän nestettä, jonka lopusta keitin siirappia. Soseutin kuusenkerkkäperskeet, lisäsin sopivan määrän hillosokeria ja keitin hillosokeriohjeen mukaan.

Tuomariston kommentteja Maijan reseptistä

– aidosti hyvän makuinen piirakka ja elegantin makuinen kastike
– kiva yhdistelmä puutarhakasvia, villiyrttiä ja puunantimia
– kohtuullisen helppotekoinen
– raparperiin on perinteisesti yhdistetty monenlaista hortaa, mutta mesiangervokastike toi uutuutta ja kokonaisuus toimi hyvin resepteinä
No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.